Tietoa Aspergerin oireyhtymästä

Aspergerin oireyhtymä kuuluu autismin kirjoon. Oireyhtymä on nimetty Itävallassa eläneen Hans Aspergerin mukaan. Hän kuvasi Aspergerin oireyhtymään liittyviä piirteitä kirjoituksissaan jo vuonna 1944. Aspergerin oireyhtymä on hyvin pitkälti autismin kaltainen tila ja peruspulmat ovat samoilla toiminnan alueilla. Asperger-henkilöille on vaikeaa muiden ihmisten kanssa toimeen tuleminen ja viestiminen muiden kanssa sekä joustava ajattelu ja toiminta. Aspergein oireyhtymä diagnosoidaan vasta 4 ikävuoden jälkeen. Eräs käyttäytymisen havainnoinnin apuväline on ASSQ-asteikko, jonka avulla saa suuntaa antavaa tietoa siitä onko henkilöllä mahdollisesti Asperger-piirteitä. Diagnoosi vaatii laajaa ja moniammatillista tutkimusta, pelkkä havaintoasteikko ei tähän tietystikään ole riittävä.

Asperger henkilöille saattaa olla tyypillistä kiinnostua rajatuista mielenkiinnonkohteista hyvin intensiivisesti. He saattavat omata pieniä yksityiskohtaisia tietoja todella paljon. Toisaalta arkiasioista suoriutuminen saattaa olla hyvinkin työlästä ja osa saattaa tarvita apua ja muistutusta pukeutumisessa, peseytymisessä, tavaroistaan huolehtimisessa jne. vielä nuoruus ja aikuisiälläänkin. Vuorovaikutustilanteissa As-henkilöt saattavat vaikuttaa itsekeskeisiltä ja heidän on vaikea jakaa huomiota muiden kanssa ja asettua toisen henkilön asemaan. As-henkilöillä on usein myös pulmia ohjata ja suunnitella omaa toimintaansa. he hyötyvät autististen ihmisten tavoin aikatauluista, työ- ja päiväjärjestyksistä, muistilapuista ja muista visuaalisista tukimuodoista sekä opettamisesta ja ohjaamisesta. As-henkilöiden kielellinen ilmaisu saattaa olla hyvinkin vahvaa, mutta puheen ymmärtämisessä saattaa olla vaikeuksia. Äänensävy, intonaatio, puhetyyli jne. saattavat olla erikoiset. Ilmeitä ja eleitä As-ihmiset käyttävät usein niukasti tai poikkeavasti myös toisten ilmeiden ja eleiden ymmärtäminen tuottaa useimmille hankaluutta. Lisäksi As-henkilöillä saattaa olla kasvojen tunnistamisen vaikeus, motorista kömpelyyttä, kokonaisuuksien hahmottamisessa pulmaa sekä aistitiedon jäsentämisessä vaikeuksia.

Asperger-henkilöille ei ole olemassa varsinaista hoitoa tai kuntoutusta. Diagnoosi avaa usein jo oven kohti parempaa ymmärrystä. Lisäksi on suositeltavaa löytää muita yksilöllisiä tukipalveluita mm. tukikeskustelut, tukihenkilö, vertaisryhmä, toiminta-, psyko-, fysio-, puhe- tai musiikkiterapia jne. Autismikuntoutuksessa hyväksi koettuja käyttäytymisterapiaan ja strukturoituun pedagogiikkaan perustuvia lähestymistapoja ja toimintamuotoja on suositeltavaa hyödyntää myös suunniteltaessa As-henkilön sujuvampaa arkea.

Asperger-henkilöitä arvellaan olevan 1 % väestöstämme eli 50 000 henkilöä Suomessa. Tätä joukkoa ei kuitenkaan ole diagnoisoitu ja varsinkin naiset ja tytöt vaikuttavat alidiagnosoiduilta. Heitä on 1-7 :1 poikiin nähden. Aspergerin oireyhtymän perinnällistä taustaa tutkitaan tällä hetkellä paljon ja vahvaa näyttöä tilan periytyvyydestä on. Selkeää etiologiaa ei kuitenkaan edelleenkään tiedetä.